Orifame

18. toukokuuta 2012

Miehemme maailman ääristä

9.5.2012 meille lennähti itämaispoika Uudesta- Seelannista. 5kk yhteistyö ja odotus Feanorian, Yrttitarhan ja Orifamen välillä oli saava palkintonsa!

Olimme Strömbergin Heidin kanssa poikaa kentällä vastassa. Odotuksen täyttymistä ja näkemisen riemua häiritsivät pahoin mitkäs muut kuin byrokraatit. Saimme tutustua juurta jaksaen Finnairin Cargon huonoon palveluun ja tullin sikamaiseen asiaakkaan kyykytykseen. Vaikka paperit ja kisu olivat kunnossa, jouduimme viettämään virastoissa seikkaillen yli 3 tuntia. Armoitetut virkailijat antoivat täysin toisistaan poikkeavia ohjeita ja käskyjä hyppyyttäen meitä sinne tänne. GRRR. Tiedän, että asiat voivat sujua jouhevastikin, JOS armon virkailijat vaan sen sallivat. Tällä kertaa kuitenkin näin. Suuri kiitos ihanalle rajaeläinlääkärillemme! Hän pelasti iltamme. Kuten myös hymyävä trukkipoika, joka kuskasi äänitehosteita antavan pennun tullin tiloista trukilla autolle.

Jotenkin olin ajatellut, että maanantaina kasvattajansa Sandran luota lähtenhyt pentu olisi pelokas, väsynyt tms. mutta kohtasimmekin keskiviikkoiltana sirkeäsilmäisen pojan, joka boksin avaamisen jälkeen kehräsi ja nenäpusutteli sylissä. Askaakin sillä oli, mutta melko maltillisesti rodun kerrontakyvyn alarajoilla. Ensimmäisen yön poika vietti Veeran kylppärissä (KIITOS!) ja torstaina suuntasimme kohti kotia junalla. Kotona Orifamelassa odotti saunaosasto pientä reissaajaa.

Monen moisen nimen mietinnän jälkeen ratkaisimme kutsumanimiprobleemin antamalla pojalle nimeksi Moko Savolaisen Outin vinkistä. Moko tarkoittaa maorien perinteistä pyöreämuotoista ihokuviointia, joka on pikemminkin kaiverrus kuin tatuointi.

Ei tässä jouda koneella istumaan, kun Moko hihkuu seuraa saunassa <3 Seurasta ei ole puutetta, koska koko perhe on vallan ihastunut poikaan ja olemaan sen viihdytettävänä. Menen vuorostani tuntemaan itseni rakastetuksi ja tuiki tarpeelliseksi :)

Sylipojasta Sandraa kiittäen!

Kuvat: Mokon kasvattaja Sandra Melville, NZ

29. huhtikuuta 2012

Nyplätäänkö täällä, hä?

No ei tässä ole keretty mitään nyplätä. Eikä ees osata.

Mutta ISROKin näyttelyssä osattiin ja kerettiin käydä. Luusuan Johannan Tiuhti, Orifame Ilkamoiden, valmistui kevään ensimmäiseksi herkkusieneksi. HURRAA mikä ChampionEmäntä!

Kyydistä ja muikeasta matkaseurasta kiitsat Ylitalon Tiinalle ja yllämainitulle Jossulle.

Osasukulainen KermaUnelma, Orifame Cream Come True, sai ensimmäisen avoimen luokan sertinsä. HipHip! Hurraa säästetään vasta valmistumiseen.

Minä suuntasin näyttelyn jälkeen Asikaisen Elinan, Meikon, Meerin, Tuiskun, Rosien ja Roxyn luo yökylään. Katsastettiin eläinten lisäksi kuulumiset, War Horse ja pontevasti herkkuja.

Kiitos Elina!

Kerma se lähti suoraan näyttelystä asuntoautolla Suomijamboreelle. On viestiny milloin Sodankylästä, Äkäslompolosta, Ivalosta ja ties mistä. Autopilotti toimii erinomaisesti ja ruoka tarjoillaan tuoreena. Myös saniteettitilojen puhtauteen naisemma maailmalla on tyytyväinen.

Ajaminen käy leukaperiin, kun sitä tässä mittakaavassa tekee. Ylämäet rasittavat erityisesti viiksiä.

Suomessa kun ei kovin korkealle pääse, joten Kerma on suuntaamassa hiljalleen alaspäin.

Kuvat: Tapio Virtanen

6. maaliskuuta 2012

Kruununperilliset

Kaapon Kruununperilliset!

Ruotsissa on kuulemma syntynyt kruununperillinen. Mulla niitä on tässä kaksi, nih.

(Lyckoönskningar till Vickan och Daniel.)

Hirrrvee mediahässäkkä! Täytyy pysyä tiukkana.
(Vem tog första bilder?)

Toimittajat vaanivat linnan porttien ulkopuolella.

(Jävla iltapäivälehtien paparatsit!)

Ihan vaan kruununperillisten nimiä tässä tiedustelisin...
(Juu niin ja jos sanon nii sit aletaan haukkuun kuitennii.)

Hei, eipäs yhtään etuilla jonossa!

(Mikä on pahempaa ku paparatsit? Tappelevat paparatsit.)

Haastattelulupaa pyytäisin kaikkiin maailman lehtiin.

(Tulee ihan iholle, kutale!)

Hei kamoon, kruununperilliset on koko maailman omaisuutta!

(Selekeesti pyydettiin rauhaa uudelle perheelle, mutta ei onnistu ei.)

Joko se häipyi?

(Det är en helt ny situation.)

Pientä rajaa, hei! Tää on perhetapahtuma. Tack och adjö.

(Niinhän sitä luulis. Rätt yrkesval?)

Takapihan puskissakin näyttää väijyvän paparazzeja.

(Pirskatin eiku multicatin paparatsit!)

Okei, mä voin kertoo teille, että...

(Åkkei nu är det dags att antaa haastattelu)

...mä voin hyvin ja mä oon onnellinen.
(Jag är så ånnellinen)

Nää on hirrrveen rikkaat ja rakkaat kruunupäät.
(Kaapo tackar folket.)

Krooh, pyyh... ai nimet vai? Björn ja Benny. Sitähän sää kysyit?

(Eihän Usko Horju? Namvalet väcker reaktioner.)

Teksti ja kuvat Outi Välilehto.
(Suluissa kommentoi Orifame Senja)

Kuvien komea Kaapo on Orifame Gunnian Guggo SIA a 21

(TGC Baila-Bailan Rauhan Aika x Orifame Cresentia Chava)

26. helmikuuta 2012

Sukuloimassa näyttelyssä

18.2.2012 Kes-Kisin näytelyssä Killerillä oli nuorien Orifamekissojen kokoontumisajot.

Jokke, Orifame Jokkantii, OSH n 24, nuorista oripojistamme se vanhempi, teki näyttelydepyyttinsä.

Emäntänsä Aliisa Viiankorpi oli kera suvun JokkePokkea kannustamassa.

Jokkea ei painanut, ei puristanut näyttelypaikan tapahtumat. Se pötköili mieleisessä pesässä tunnustaen muotiväriä.

Jokke kilpaili luokassa 11 (pennut 6-10kk). Tuloksena Ex1.

Arvostelua enemmän Jokkea kiinnosti radalla ravanneet hepakkeet.

Toinen nuori Orifameäijä, Orifame Kuperkeikka, heittämässä nimensä mukaista volttia.

Putin rentoili kuin kundit keväämmällä autoissaan. Ikkuna auki ja luu ulkona.
Tyyli pitää säilyttää. Olihan JarnoIsäntänsä ralleissa.

Putin kisasi myös luokassa 11 tuloksella Ex1.

Esittäjänä lähisukulaisnainen Sari.

Komia Konsta, Orifame Itseteossa, SIA a, tuli Orifamelaan jo perjantaina emäntänsä Känsäkankaan Marikan kanssa.

Arvostelussa Viulisti osoitti selkeitä konkaroitumisen merkkejä. Mitäs tässä kummenpia. Serti kotiin.

Konsta otti lauantaina kolmannen CAP:nsä.

Miljoonan dollarin poseeraus tuoreelta Premiorilta.

Hyvä Konsta! Kotipesä Onnittelee!

VeliPekko, Orifame Iik Sininen, tuli Luusuan Johannan kyydissä perjantaina kotipesään lauteille kisatunnelmaa hakemaan.
Näyttelystä lauantainsaalis oli CAP ja Tuomarin Paras.

ORIFAME oli (lasten keräämillä pisteillä) BIS kasvattaja.

Sunnuntaina Pekko venyi venymistään ollen sunnuntaina BIS kastraatti.
HYVIN VEDETTY, Pekko!
Tiina Laakko tuli sunnuntaina hakemaan Pekon reissusta kotiin ja ennätti parahultaisesti pokkaamaan poikansa pyttyineen, ruusukkeineen ja palkintoineen Paneelista.

Tyylikkään tyypikäs Pekko on värinsä puolesta haasteellinen kuvattava. Pekosta on muutama lisäkuva, mm. tuomarin hurmausta korvaväpsäytyksellä... mutta en niitä tähän hätään löytänyt.

Tiuhtisiskolla oli kuvattaessa asiaa. Tai oliko se vaan kade, kun me ihmiset söimme Marikan täyttämiä tortilloja / fajitaksia. Huulisynkka toimis sanaan RUOKAA.

Tiuhti arvostelussa Johanna bäkuppina. Tiuhtin ilme on niin paljonpuhuva.

'YNGH tuomari! peseksä ikinä käsiäs?'

Kuva: Pirjo Kiviniemi

Herkkää katsetta kukkain keskeltä.

Tiuhti sai lauantaina toisen CAC:nsä.

Arvostelua Jossun sylissä odottaessa. Tiutikin omaa värisilmää.

Kuva: Marika Känsäkangas

Oli niin rattoisaa viettää lauantaina porukalla sisarusten ja sukulaisten höpsöyilyjä jakaen ja niille naureskellen. Kaikista mukavinta oli nähdä potrat, onnelliset kisut omistajineen. Toivottavasti tavataan pian uudestaan!

Blogin muut kuvat on ottanut JOHANNA LUUSUA The Tiuhtin Emäntä.

17. helmikuuta 2012

Meille tulee sukulaissii

Jihuu! Meille tulee tänään sukulaissii kylään. Känsäkankaan Marika laskeutuu Konstan, Orifame Itseteossa, kanssa Vaasasta ihan yökylään. Jossu tuo koulusta tullessaan Laakon Tiinan Pekon, Orifame Iik Sininen, meille. Kaikille on ihan oma kortteeri. Marika ja Konsta saa parhaan. Oman yksiö WC:llä. Vain merinäköala puuttuu. Kiikareilla voi hyvällä säällä nähdä lentokentän. Auttaaks se?

Mehän alettiin siivota ja järjestää oikein urakalla. Kerma ja pennut auttoivat. Ottivat asiakseen keittiön kaapit.

Tulosta tulee ja jälkeä syntyy. Varsinkin jälkeä.

Sit me ei enempää jaksettu kolata huushollia vaan mentiin sohville lepäileen.

Joko sitä sukua tulee, kysyy Leikki ja kurkkii ovelle?!

Miksi ne tänne tulee? Onko niitä muun värisiä?

No siksi, että me mennään porukalla Kes-Kisin näyttelyyn Killerille. Edellämainittujen lisäksi sinne saapuu Pietikäisen Jarnon Putin, Orifame Kuperkeikka. Jarno ei ennätä itse, kun on rallaamassa. Mutta Sari tulee näyttelyyn ja jeesaa mm. Sputnikin logistiikassa.

Viiankorven Aliisa tulee Joken, Orifame Jokkantii, kanssa. Putinille ja Jokelle tää näyttely onkin ihka eka.

Luusuan Johanna osallistuu Tiuhtin, Orifame Ilkamoiden, Pekon ja Konstan siskon kanssa. Kiva lauantai tiedossa.

Kun meillä on varsinainen SUKUKOKOUS!

Pekon kanssa me ollaan sitkeitä. Mennään vielä sunnuntaiksikin.

Leikki poseeraa nilkka suorana.Se tietää, että beessi tausta sopii sille. Tässä kuvassa näkyy niin hyvin pikkuneidin valokynänkäyttö. Eipä tarvii tällä nassulla paljon rajoja häivytellä.

Näyttelyhommiin Laulu ja Leikki ovat vielä ihan alakäisiä. Mikäs kiire niillä. Kerkeevät kyllä.

Kaksi alinta kuvaa, joissa poseeraa Orifame Leikillään, on ottanut Saila Matilainen.

12. helmikuuta 2012

Laulu-poika etsii omaa kotia

Vaikea valinta on tehty. Laulu-poika etsii omaa kotia ja Leikki-sisar jää jatkamaan suvun perinteitä. Äh kuinka hankalaa on valita kahdesta ehjästä ja virkeästä muksusta se toinen.

Muksut täyttivät perjantaina 8 viikkoa, joten aikaa luovutukseen on jokunen viikko vielä.

Terhoa menoa eikö totta. Laulu askeltaa emon iloksi. Tahtoo veivaa veivaa.

EmoKerma pyykkää Leikkiä (ei näy kuin etutassujen vilinä) ja samalla pitää silmällä kiipeilevää Laulua.

Laululla on oma pussillinen kirppuja- hetki eli loiks loiks loiks ja hyps. Yli 1kg isona poikana se jo kykenee ja pystyy monen moiseen hauskuuteen :)

Leikin askelnäyte. Vakaasti, päättäväisesti etenee hän.

Leikki on hyvin symppis tyttö. Tasainen ja rauhallinen. KYLLÄ! Meidän kilpikonnat ovat tavanneet olla sitä. Pois meistä väitteet tempperamenttisista ja reuhakkaista kilpureista. Ei se väri vaan se perimä.