Jouluenkeli!

Saimme oman jouluenkelin. Ensimmäinen kollimme,"laulaa kulkusten kanssa", on poissa. CH Arhantin Simsed, Varakalifi Simsed, Simo, SIA e 21, kermakissa, on poissa.

Geriatriakerhomme kokoukset ovat jääneet historiaan.

Simo sairastui kissoille niin tyypilliseen rappeumasairauteen, munuaisten vajaatoimintaan, 5v sitten. Sen munuaisarvot olivat huikean korkeat, tarkoittaen että munuaiskudostuho oli jo mittava. Verenpainelääkityksellä ja jonkin aikaa erikoisruokavaliolla Simopappa pärjäsi ja pärjäsi, pärjäsi ja pärjäsi. Laidunti kesän toisensa jälkeen ulkona. Kasvatti pentueen toisensa perään. Määräili meitä kuin karjaa! (hyvähyvähyvä) Moni nuorempi tuttava lähti edeltä vihreämille ruohoaroille. Simo jaksoi jatkaa siamilaisella sisullaan. Ilman vaikeuksien häivää. Mitä nyt kakan tuloon tarvittiin öljynvaihtoa kerran viikossa, sisäisesti (:

Viimeinen tuli lähdön hetki Simollekin. Teräsvaarin elämänkiintiö täyttyi. Sen ääni muuttui. Se ei tahtonut syödä. Se käänsi selän elämälle. Eilen. Tänä aamuna soitin ystävällemme, että pappa on päättänyt mennä. Autetaan sitä matkaan. Marjatta riensi apuun jälleen kerran.
Pappa sai niin kauniit siivet, kuin rakkaudella vain saa. Se lensi kevyesti yli lumisen maan, jättäen valtavan, raitanaamasiamilaisen mentävän kolon sieluihimme.

Ikävä on möhkälemäisen suuri, lipsuva ja kyyneleinen. Se kuristaa, puristaa ja painaa. Häviää taka-alalle hyökätäkseen kimppuun nälkäisen asiakirjatuhoojan vimmalla. Suikaloi, raastaa, riipii.. on verrattavissa kovaan fyysiseen kipuun.

Voin aistia tässä myös hivenen helpotusta. Rakkaamme ei kärsinyt. (Voi kuulostaa kliseeltä, mutta ei se sitä ole).Pelätty päivä tuli. Se on kohdattu. Simo on saanut tarvitsemansa avun. Ajoissa.

Kiitän kaikki läheisiä, jotka ovat tukeneet perhettämme viestein tänä vaikeana päivänä.
Erityiskiitokset Marjatalle, Merjalle, joka tukee kaikin tavoin ja vielä päivittää kotisivutkin. Tiinalle ja Jukalle, jotka tarjoavat Simolle viimeisen leposijan tiluksiltaan. Johannalle, Riialle ja Julialle jotka piristivät iltaa piipahtamalla.

Kuvissa: Orifame-catteryn geriatriakerhon ProPatria-mietintätiimi jokapäiväisessä kokouksessaan marraskuussa 2008.

Juustojahti!

Että osaa olla mieleinen peli! Kesällä ostettiin tämä Cheese chase, kotmaisittain Juustojahti. Nämä lapset ovat erityisen taitavia pelureita. Didgeridoo näyttää kuinka palloa pelataan.

Ennättipä pallonkutale ohittaa. Meni hyvä syöttö ihan hiirille.

Otetaan yläkerran pallo syyniin. Elsaemo seuraa tilannetta. Missä maalivahti on? Kahvilla?

Kätevän kokoinen peli.. mikälie Wii-cat onkaan. Hauskinta on juosta palloa vastaan. Vaikeusastetta voi lisätä laittamalla pelin aukoista sisään hiiriä, huopaleluja ja karkkipapereita. Tädää! Kaikki laulaa--You are never alone!

Dirlandaa on ihan kassalla! Seuraa jännityksellä (häntä oravana) miten velipoika pärjää pelissä. Toivottavasti Ruotsi ei voita!

Suomen ensimmäiset suojelukissat

Pitää olla harrastus! Meillä kissat treenaavat jo pienestä suojelua. Aluksi leikinomaisesti. Puuhastellaan hihan kanssa kaikenlaista kivaa. Tutustutaan mukaviin maalimiehiin ja heidän asiantuntevassa ohjauksessaan edetään treeneissä oikeassa marssijärjestyksessä. Varsinaisiin puruihin siirrytään vasta paljon myöhemmin.

Toki hihaan saa nytkin jo purra. Tasapainoharjoituksia unohtamatta!

Sieltä tai sinne voi sukeltaa pää edellä.
Otetaan lahjoituksena vastaan HYVÄ -tarpeeksipieni- KYPÄRÄ!

Hihaan on hyvä teroittaa hampaiden lisäksi myös kynsiä. Perheen suuremmatkin nelikoivet suorittavat päivittäisiä mitämilloinkin-kyyrejä tässä suojelupisteessä.

Kaikki on vinksin vonksin..

...tai ainakin heikun keikun!

Didgeridoo nauttii asennoistaan Satun kämmenellä :)

Aina vaan paranee!
Pröötpusu tuohon masuun.

Mitä sä ny..
Älä häiritse!

Jokohan tästä joutais nousta? Haukotusta vaille.

Oma peehe on tärkee!
Satun kämmenen mahdollisuuksia tutkii vuorostaan Dirlandaa!

Se etsii tositarkoituksella vastuuntuntoista sijoituskotia.

Pukujuhlan riemuvoitto!

Tässä sitä nyt odotetaan vieraita.. kun ei tulis sitä porukkaa väärennetyil kutsuil. Jaha, jaha silmä kovana on oltava. Ekat käteltävät lynsyttää tuolta kohti. Onks mun mitalit hyvin ja asu edustavasti? Mihin se adjutanttikin ny hävis?
Kyl tää kättely ottaa rantheeseen! Kuinka monta sataa niitä vielä pukkaa.. kato tuolta tulee Simo ja Aki. TYYLIKKÄINÄ! Terve pojat!! (Ai nii, ne ei haluu tulla kuvatuiks yhdes..)

Kenellähän meistä on nyt sit se puhuttelevin tai paljastavin asu? Mun asus on noudatettu muadikasta kierrätysperiaatetta. Poolon hihasta on tullu tää kiva turtle-kaulus ja pyjaman jäämäpaloista loppuasu. IHQ vai mitä!
Mun käsi on ainaskii ihan poikki. Taidan lähtee jatkoille rentoutumaan. Mihinhän ne pojat hävis? Väistelevät pressiä, se ku tunkee suuhun!

Hyvää itsenäisyyspäivää vaan joo. Harvalla on kaunis asu. Erittäin harvalla.

Kunnon suunnittelijoista on huutava! pula.

Huipulla tulee!!

Massimo, Orifame Chetano Cahya, Dani ja Horna saivat etukäteisjoululahjan. Karakorumin veroisen kiipeilyuun. Valtavan korkea huippu kohoaa pilviä hipoen. Vain kovimmat "veikat ja edmundit" pystyy kiipeen sen huipulle. (Katso kuvasta ketkä!) Siinä riittää rinteitä, seinämiä ja harjanteita. Pukkaa vuoristotautia äkkinäisille ja pakkopaluuta perusleiriin. Tähän annapurnaan on lisätty erikoisherkkujakin! Viidakko kynsikkäille saaliin vaanintaan ja piiloiluun. Alhaalla on tunneli luolapuumien ryömiä.

Kun on valoittettu seven summits, Massimo, the palliton oveluuden ruummillistuma, alkaa vaania pahaa aavistamatonta saalista. Veljet vahtivat vieressä suoristusta pisteyttäen. (Dani oli hoitanut Massimoa sisar- eiku velihentovalkoisena kastraation jälkeen)

Massimo hyökkää ja iskee! Pahaa aavistamaton saalis (ponnarikumppa-parka) joutuu sen hampaisiin ja lentää henkitoreissaan venyen ilmaan! Säälimätön Massimo päättää sen päivät sähäkkällä puraisulla. Koska elämme Suomessa, yhdistysten luvatussa valtakunnassa, ehdotankin perustettavaksi P.Ä.S.S.I. ry:n, Pelastakaa Äkkiä Sievät Somisteet Ilkityöltä rekisteröity yhdistys!

Kuvat: Isa Oinonen

Aa tuuti lullaa

Kovaa on tuo pennun elämä. Koko päivä leikitään terävää. Pureskellaan toisiaan ja heitellään leluja!

Vielä hetkeä aikaisemmin tämä tepevän tehokas pikku orienttineiti oli riekkumassa norsusorminukke suussa.

Sitten pakotetaan :) vielä poseeraamaankin!
Dirlandaa nohevana.

Didgeridoosta on puhku poissa.
Poika pilkkii istualtaan..

kunnes väsynyt touhupetteri joutuu antamaan unijukalle periksi.

Nuku nuku nurmilintu, väsy väsy västäräkki. Krooh-pyyh.

Kyllä näitä viipelöitä nukkuessa kuvaa! Mutta annas olla, kun on uni karistettu simmuista.. homma lähtee niin kovaa ja korkelta ettei heikompi kerkee ees viereen! :)