10.11.2005 - 04.12.2009
Orifame YksiOnSuurempiMuita, OSH f 24, "Ossi"
Ossi eli Gerbiili eli Pulkannaru oli hassu sirkku, jolla on hyvin hiljainen, epäorientti ääni. Se oli erittäin sosiaalinen tyttö, joka tuli toimeen kissan kuin kissan kanssa. Ossi oli todellinen yhden naaraan KFOR joukot. Se liennytti väliinmenollaan toisten kissojen kuumenevia tunteita. Ossi oli todella laumaviisas, sanan varsinaisessa merkityksessä.
Se oli myös hyvä synnyttäjä ja rauhallinen emo, joka ei vähästä hätkähtänyt. Se ei koskaan sairastanut... ei ennen ensimmäistä ja viimeistä sairauttaan.
Ensimmäiset merkit sairastumisestaan Ossi antoi lauantaina, vajaata viikkoa ennen kuolemaansa. Se ei tahtonut oikein syödä. Sille annettiin a/d:tä ruiskulla ja varattiin aika lääkäriin. Laaja verenkuva kertoi karua kieltään. Ossin munuiaset olivat sanoneet työsopimuksensa lopullisesti irti. Ossi ei vastannut annetuun tukihoitoon, eikä toipumisesta siten ollut toiveita. Päädyimme eutanasiaan surusta huutavin sydämin. Sari ja Jarno hautasivat Ossin sen ystävän, Papon viereen mökille. Vaikea uskoa, että elinvoimaa ja ystävyyttä täynnä ollut Oravaanari on poissa. Ensimmäisen kerran saamme tuta, miltä tuntuu menettää nuori eläin. Menettäminen ei ole helppoa koskaan. Aika ei koskaan riitä.
Ossi, olit meille valtavan tärkeä ja rakas!!
Orifame YksiOnSuurempiMuita, OSH f 24, "Ossi"
Ossi eli Gerbiili eli Pulkannaru oli hassu sirkku, jolla on hyvin hiljainen, epäorientti ääni. Se oli erittäin sosiaalinen tyttö, joka tuli toimeen kissan kuin kissan kanssa. Ossi oli todellinen yhden naaraan KFOR joukot. Se liennytti väliinmenollaan toisten kissojen kuumenevia tunteita. Ossi oli todella laumaviisas, sanan varsinaisessa merkityksessä.
Se oli myös hyvä synnyttäjä ja rauhallinen emo, joka ei vähästä hätkähtänyt. Se ei koskaan sairastanut... ei ennen ensimmäistä ja viimeistä sairauttaan.
Ensimmäiset merkit sairastumisestaan Ossi antoi lauantaina, vajaata viikkoa ennen kuolemaansa. Se ei tahtonut oikein syödä. Sille annettiin a/d:tä ruiskulla ja varattiin aika lääkäriin. Laaja verenkuva kertoi karua kieltään. Ossin munuiaset olivat sanoneet työsopimuksensa lopullisesti irti. Ossi ei vastannut annetuun tukihoitoon, eikä toipumisesta siten ollut toiveita. Päädyimme eutanasiaan surusta huutavin sydämin. Sari ja Jarno hautasivat Ossin sen ystävän, Papon viereen mökille. Vaikea uskoa, että elinvoimaa ja ystävyyttä täynnä ollut Oravaanari on poissa. Ensimmäisen kerran saamme tuta, miltä tuntuu menettää nuori eläin. Menettäminen ei ole helppoa koskaan. Aika ei koskaan riitä.
Ossi, olit meille valtavan tärkeä ja rakas!!
Ihanan kuvan Ossista piirsi Elina Asikainen.
8 kommenttia:
Osanotto Ossin perheelle ja kasvattaja Senjalle.
Kauniisti kirjoitit Ossi-Oravasta.. Osanotto myös sirpakan tyttösen omille ihmisille. Liian pian lähti pieni.
Voimia!
Otan osaa myös omistajille ja kasvattajalle.
Osanotot täältäkin :'( Tämä vuosi on alkanut niin monella aivan käsittämättömän huonoissa merkeissä..
Osanottoni kaikille asianosaisille. :(
Lämmin osanottoni. Liian aikaisin tuli Ossin aika.
Siellä se Ossi nyt viilettää yhdessä Nemon kanssa kilpaa.
Vuosi loppui ja uusi alkoi monilla menetysten merkeissä. Ainoana lohtuna on se, ettei kisuilta puutu leikkikavereita. Voin hyvin kuvitella Ossin viilettävän Nemon kanssa. Mutta Tiinan Minni vie viiletysvoiton piiitkillä jaloillaan. Siellä sitten levätään kasassa ja suunnitellaan uusia kujeita. Ja taas viiletetään.Olen muistellut kovasti Ossin syntymää, kasvuaikaa ja loistavaa yhteistyötä Sarin kanssa. En vaan pysty laittamaan asiaa kirjoitetuiksi sanoiksi. Ainakaan vielä. Tulee aina hyvin "sumeeta" kun vähänkään yritän. Täytyy kai hommata paremmat pyyhkijät.
Lähetä kommentti