3. tammikuuta 2009

Kaikkea se sakemanni keksii, sanoi piika kun siilin näki


Tutkiskelin muistinsopukoita löytääkseni sopivan sutkauksen, sananlaskun tahi pari johdannoksi, otsikoksi tai kuvateksteiksi näille viimevuosituhannella otetuille kuville. Ensin tuli mieleen "Joka vanhaa muistaa"-- Doh, loppuosa jotenkin tökki--- "sitä tikulla silmään". Seuraava ehdokas "Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy" tuli niin ikään hylätyksi. Mieleen ei noussut yhtään kelvollista. Sitten kun sananlaskuja muistui, olivat ne sen verran monimielisiä tai varsin yksimielisiä, että katsoin parhaaksi nekin jättää sikseen, jottei tässä saa viranomaisia kimppuunsa siveettömistä julkaisuista. Eivätkä ne käyneet asiayhteyteen edes rautakangella vääntämällä. "Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa" ei taas edes sivua vanhoja muistoja, vaikka se on sinänsä todesti sanottu (: Päätin jättää viisastelun Jari Tervolle. (Tosin otsikoksi valikoitui jotenkin tervolainen huomautus.)

Me onnellisesti orjuutetut voimme kuitenkin lausua yhteen ääneen: Itämainen kissa lähtee kuin purkka tukasta. Sellaisen tahmatassuihin kun kerran joutuu, ei poispääsyä onneksi näy!
Aunemummo, silloinen Aunenuorikko Varjolassa 1900-luvulla.
Ikkunan kauniit kehäkukkamuodostelmat ovat aikaansaannosta kissojen aamupiimänjuonnista. Tosin seassa näyttäisi olevan myös perinteisiä kosteannenänkehäkukkiakin.
Kehäkukka = kissan kostealla kuonollaan ikkunaan tekemät jäljet. Parhaissa kehäkukissa on myös varret- alaspäin noruva sylkivana (:

Nuori Aune lempipuuhassaan. Olin hankkinut Maailmankauppa Mangosta suuren amppelin, joka toimi kissakarusellina!

Vaikeusasteen nosto. Level 7. Ongenpyydystystä hyrrästä käsin.

Tänne sitä viehettä ko olis jo.


Simo ei ollut karusellimiehiä. Joten Aunenkin piti mukautua kieputustaukoon.

Kotitivolin Painekattila. Toteutus: viikataan kyytiinlähtijä ekokassiin. Aloitetaan villi kassin pyöritys. Upee kokemus! Uudestaan, sanoo Aune.

Ihka ensimmäinen tarha melkein valmiina.

Paimenkoira paimentaa irtoKeijoa.

Keijo, Mellu, Simo ja Aune.

VIP-set laatikko. Orifamelassa ei vuosiin tunnettu ihanampaa pesää!

Cujo, Edgar Hoover, etunenässä purjehti koirakerho niin kutsuttuun Hemulinhuoneeseen. Neca Isonenälindholm (saksanpaimen) havaitsee piiloutuneet kissaeläimet. Cujon kommentiksi voisin kuvitella "Kyl mä ne haistoin, mut kiinnostaa enemmän ton kuvaajan taskunpohjalle 3 vuotta sitten kiinnitarttuneet salmiakit." Cujon emä Molli oli vihikoira, jolta poikansa peri luupäisyyden, erehtymättömän hajuaistin ja pohjattoman ruokahalun.

3 kommenttia:

Elina kirjoitti...

IHANA KUVA tuo missä Keke ja saku ulkoilee yhdessä !! Meikä unelmoi jos saisi whipetin ja se oppisi kulkemaan vyötärö hihnassa mukana kun viedään kissoja ulos *haaveileva huokaus*

Unknown kirjoitti...

*nauraa sydämellisesti ajatuselle hippetistä kissoja ulkoiluttamassa*

Ihania nuo vanhat kuvat, ihan kaikki. Ja näimpä nyt kuvia koirarakkaistakin. <3

Anonyymi kirjoitti...

Ihana toi tarha... *haaveilee sellaisestä*. Ja tuo VIP-laatikko, ei vitsit mikä kuva!!! Ihana!