26. helmikuuta 2017

Kainaloiset


Neljäviikkoiset The Painonnostajat oppivat päivittäin uusia asioita.
Lautaselta syöminen on jo hyvvin hanskassaa veliRuskealla ja siskoKilpikonnalla. VeliSininen maistelee varovaisemmin. Sen ja puntarinkin mielestä emonmaito riittää vielä huimaan kasvuun.


Massahurmauskeinoja harjoitellaan ja taidot karttuvat siinäkin lajissa.
Emon kainalosta kuikuilua ken voisi vastustaa. VeliRuskeatäplikäs näyttää mallia.


 Tosi välillä ylpeys käy ylöspäinpuskemisen edellä. 
Söpöstelijästä kehkeytyy pikku vampyyri, kun tuoreet kulmahampaat pääsevät esille. 
Kasvitäti ei meinannut hihitykseltään saada kuvia otettua.


VeliSininen nukahti mummon tekemän potkutuslelu kainalossa. 
Hetkeä aikaisemmin se oli terävöitsenyt sitä kaikin kynsin hampain.


Sirkku-emo kääräisi poikansa päiväunille. 
Mahtuisinpa tuohon minäkin, toivoo kasvitäti.



19. helmikuuta 2017

Sinistä sen olla pitää


Reilu 22 vuotta Orifame-kasvatusta takana ja tässä se on. 
Ensimmäinen Orifame urospentu sinitäplikkäällä kuosilla! Ei ole pallopaidan voittanutta.


Sen silmät olivat tässä 5 päivän ikäisenä otetussa kuvassa vielä kiinni. 
Pikkiriikkiset kurkkimisraot näkyvät sisänurkissa.


Sirkkuemon nonstop kermabaari takasi hyvät eväät roimaan kasvuun.
Sinisen pojan vakiparkki on keskellä veljen ja sisaren lämmittäessä.


 Kahden viikon iässä veli sininen katsoi jo hymyillen kameraan.
Orifame-suvun kissamummot Kaisa  Peuha ja Tia Pesonen olivat kasvitäti-Senjan kera todistamassa ensimmäisiä askelia pesän edustalla. Koko kissaperhe kehräsi. Me ihmiset huokailimme ihmetyksestä ja ilosta. 


Kiitos upeista kuvista Tia Pesonen.

16. helmikuuta 2017

Emonrakkaus

Ei ole suurempaa rakkautta, kuin emonrakkaus.


Emo hoivaa, kuuntelee ja suojelee.


Emo lämmittää, ruokkii ja pudistaa.


Hyvä on pienten kasvaa.

Sydän ihan pakahtuu.


Emonrakkauden kuviin tallensi Tia Pesonen.


Kuvissa esiintyy itämainen lyhytkarva Sirkku, Orifame Pirttihirmu kolmen pentunsa kanssa.

14. helmikuuta 2017

Painonnostajat


Sirkku (Orifame Pirttihirmu) synnytti 25. tammikuuta pikavauhtia kolme terhakkaa itämainen lyhytkarvapentua. 
 Pentueen iloinen isä on  Bono, Baila-Bailan Miks Kukaan Ei Ymmärrä SIA e, 

Kuva: Kaisa Peuha

Kolme käärylettä.  The Painonnostajat.


Tyttö on väriltään ruskeakilpikonnatäplikäs. 
Pojat ovat ruskeatäplikäs ja sinitäplikäs.


Sirkku on ollut valtavan omistautunut pennuilleen, jotka ovatkin kasvaneet ennätysvauhtia. Olemme ihmetelleet kermaako Sirkku tuottaa - niin kovasti pentue on painoaan nostanut.


7. maaliskuuta 2016

Tuplasuklaata

Kahdeksantena helmikuuta Ninja, Orifame Niin Ninja, sai kaksi suklaista itämainen lyhytkarvapoikaa.
Pentujen isä on punatäplikäs Omar, Clamoris Epeius.

Emo ja vuorokauden ikäiset kaksospojat O.J ja Slow Hand pesän hämärässä. 

 Reilun viikon ikäinen Slow Hand. Veljen häntä sojottaa vieressä.

 Kirkassilmäinen veli O.J.

 Slow Hand hymyilee Tialle.

Julkinen imetys. 

Seuraa pentujen hauskoja touhuja ja huimaa kasvuvauhtia livenä Periscope-lähetyksissä. 
Löydät meidät Periscopesta ja Twitteristä @SenjaHelle

Kiitos upeista kuvista Tia Pesonen.

6. lokakuuta 2015

Sylihaussa Oili ja Aamu

Me ollaan itämaiset lyhytkarvasiskokset Oili ja Aamu. Kuvioina meillä on harvinaiset kiemuraitapaidat, joita kasvitäti Senja kutsuu klassisiksi tabbyiksi. 
Me etsitään ihan omia koteja. Erikseen tai yhdessä.

Me saatiin just tokat rokotukset ja mikrosirutkin laitettiin.
Ollaan kovia syömään kaikenlaista ruokaa. Aamu söisi kuulema kaurakeksejäkin. En kyllä usko. Sehän on kissa. Kai.

Mä oon Oili

 ja  tää on Aamu.

 Meillä on pentureput jo melkein pakattuina. Aamu kyllä maisteli oman reppunsa hihnoja.  Ihan pikkasen vaan. Vaihtoi hihnanpureskelun kasvisedän kehotuksesta kuivattuun kivipiiraan.

 Oisitko sä siellä (Oili osoittaa tassulla) sellainen kiva tyyppi, joka tykkäis seurata mun monia touhuja, leikkiä mun kaa ja kuunnella kun kehrään?


Entäs sä? kysyy vaaleanaamainen Aamu.  Etsitkö just mua ystäväksesi? 


Sielläkö se koti kuvan ulkopuolella luuraa?



Me linssiluteet muuten tykätään kylpyankoista. 


Lisätietoja meitin kasvitädiltä
040 7781338
orifame at gmail.com




21. syyskuuta 2015

Kasvitäti rannikolla


Maakrapu kasvitäti kävi tutustumassa rannikkosuomen elämään maamme aurinkoisimmassa kaupungissa Vaasassa ja sen kauniissa ympäristökunnissa.



Isäntäväki. Konsta, Orifame Itseteossa SIA a ja Kreeta, Orifame Pantteri Peijakas, OSH n.
 Kuvan on ottanut kissojen omistaja Marika Känsäkangas.


Asiallinen kyltti. Itämaisten lyhytkarvojen / siamilaisten kotioviin varsinkin.


Kyllä rannikolla rehottaa komeasti.
Kasvitätin viherpeukaloa(kin) kolottaa.


Retkellä Raippaluodon sillan seutuvilla. Mykistävä näky kauempaakin katsottuna.
Sillan kupeessa olevasta kalakaupasta haettiin siikafileitä ja - salaattia. Aivan mielettömän hyvää!


 Kalasteltiin muutama purkkikin.


Kasvitäti näki päättömän kalastajan haamun etsivän merivirtojen viemiä verkkojaan.
Huuu.


Otan nämä.
Muutama kivi kotiinviemisiksi.


Meri huokailee. Niin huokailee kasvitätikin. Ah maiseman avaruutta ja tuulen vapautta.


Oikein piti ottaa tukea kamerasta, kun tuuli pääsi puuskissa näyttämään voimansa.
Kolleega Känsäkangas on tyrninkeräyskohteessa.


 Uimaan! No ei tod.


 Tähän laituriin pääsee isommallakin venholla.



Sommarön linnakealueella tutkittiin bunkkeria, etsittiin ja löydettiin kätkö ja väistettiin kylmissään olevaa kyytä.


Kartalla.



Rannikkotykistön muistoksi.


Jospa näitä ei enää koskaan tarvittaisi Suomen rannikoilla.


 Tykin kiinnityskohta.


Rantapolun laitamilta löytyi hieman tyrnejä ja kanttarellejakin. 
Retken päätepisteessä laavu Kersantti tarjosi suojaansa.


Kasvitäti ymmärsi ajoittain kumpaakin kotimaista. Tosin huomasin lukea opastaulun vasta sitten, kun olin jo kiertänyt polun Anttia ja Marikaa seuraten.


Marika oli pakannut evääksi pillimehua, teetä, myslipatukoita ja cayennesuklaata.


Rantaravintola Arkenin pihaan käännyttäessä idyllinen venevajaruuhka jäi kuin jäikin kameran muistiin.


 Mahtavia ahvenleipiä. Tänne kasvitäti tahtoo kesällä. 


 Tuopposet terassilla. Pukeutumiskysymys!
Ravintolan työntekijä, kilpparitäplikäs kissa profiloi tulijoita. Se seurusteli kanssamme hyvän tovin. Antin kissanpennunääniefekti kiinnosti kisua niin, että se pyrki päättäväisesti Antin takin sisään.


Raitisilmamyrkytyksen saaneen kasvitädin seurustellessa Konstan ja Kreetan kanssa Antti ja Marika loihtivat maukkaan menun.


Siikatartar - ja sienitäytteiset alkupalat kera sihijuoman.

Sitten nälkäinen kasvitäti teki selvää paistetusta siikafileestä ja sen MAUkkaista lisäkkeistä.
Annoksen saati ruokailun kuvaaminen oli mahdotonta runsaan kuolaamisen vuoksi.


OMG. 
Creme Brulee.

Viljaset Anniina ja Tero tulivat istumaan iltaa mukanaan Anniinan tekemä mustikkahyydykekakku.
Olikin hobitti-tyyliin toisen jälkiruoan aika.

OMG OMG.
Torakka.