29. marraskuuta 2011

Alle lujaa Feat. Putin

(Maailma on täynnä uskomattomia tarinoita, mutta vain yksi kertoo kaveristani Taistosta. Olen kuullut sen häneltä itseltään ja Taisto ei pahemmin valehtele. Näin se kuuluu ja se on karmea tarina.)
Kuljetin bussia sinistä ja kaverit alkoivat inistä:
”Ajelet liian hiljaisesti.”
Kauan mun pinnani kesti.
Mutta viimein mä päätin näyttää
ja hevosvoimia käyttää.
En tiennyt, että lysti on kallista
kun peruuttelin bussia tallista.
Ja tarina alkaa:


Panin kaasulle jalkaa ja vedin ykkösen sisään. Aloin kaasua lisään
ja tempaisin portista oikeelle. Pyörät ne vaikutti soikeelle,
kun vedin kahdella vanteella ja
heittelin ranteella sisälle nyt jo nelosta.
Joku kirkaisi pelosta, kun mä hirveesti kiihdytin
ja itteäni viihdytin.
Ja jätkä suojatieltä näytti mulle kieltä
ja se just pääs karkuun. Ja rupes kauheesti parkuun.


Tuli pikkuinen huoli, kun yks kolli kissa kuoli. Mut niitähän
on muutenkin liikaa.
Mä tsiikasin yhtä piikaa,
enkkä meinannu kekkaa
yhtä hirveetä rekkaa,
mut' se sattumalta
pääsi ite pois alta.
Mä hirveesti kaahasin
ja yht'äkkiä raahasin
kattotelineellä jotakin torvensoittajaa.


On monta koittajaa, jotka kyllä ajaa kovasti,
mutta enpäs löydä voittajaani.
Ja sitte kaatu yks' rovasti,
kun ei se kävellyt varovasti
ja se sano: ”Hallelujaa!”
Sitten tuli kapee kuja
ja minä vedän nasta laudassa
ja tuumasin, että huilataan vasta haudassa.


 Vähän tuli vaikeuksia,
kun yks jätkä kanto suksia 
ja sukset tuli sisään lasista.



Mä selvisin ratikka kasista
ja se meni vähän kiskoilta.
Ja mä kyselin siskoilta, että tietääks ne tiestä.

No, mutta on miestä-
ajellaan harhassa
ja tempaisin eläintarhassa
neljänsadan aidat niin ku Tuomisen Jaakko
ja se auto oli jo ihan paska.
Taitais olla parempi vähä ajatella enste.


Simo Salmisen legendaarinen Alle Lujaa Feat. Orifame Kuperkeikka, Putin.

22. marraskuuta 2011

Ottaa onkeen

Tribuuttipennut pitivät onki-iltaa Ekin kanssa.


 TilkkuEmo valvoi kalastuslupa-asioita. (Huom. virkamiesilme!)  Kuperkeikka eli Putin ja Kommervenkki eli Nousiaisen Aimo
 eivät olleet enää kalastusfiiliksessä. Olivat kuulema vetäneet nuottaa pitkin päivää.


 Krumeluuri innostui antamaan käsinsolmitulle fleecevieheelle kyytiä. Osumatarkkuus kyseenalainen.
Suosittelisitko katiskan vaiko sumpun käyttöä tälle kaverille?


 Kommentoora päätti näyttää veljelle mistä kana pissii - 'Tytöt on parempii saalistajii.' Parempi irroittaa koko viehe siimoineen kaikkineen. 


Pikkuemäntä on niiin kätevä käsistään että. Tästähän nousee valmista graavilohta.


Lilatabbynaamio, kauniin vaaleavartaloisena pysyvä sinisilmäinen Kommentoora etsii omaa kotia, jossa onkia, telmiä ja nukahtaa turvalliseen syliin.
Luovutus joulukuussa. Tarkemmat tiedot www.orifame.com, emailitse orifame at gmail.com tai puhelimitse 040 778 1338 Senja Helle.

10. marraskuuta 2011

PIMEISIIN ILTOIHIN


VAASAN YKSIKÖN KESÄLOMAMUISTELOT

”Aikuisten lomailtua” hieman ulkomailla ja rokkifestareilla, kasasi koko Vaasan yksikkö maallisen omaisuutensa autoon ja suuntasivat mökkeilemään Pihtiputaalle. Me kissat saatiin oma ulkoilupaikka heti terassin kupeessa, ettei tarvinut olla liian kaukana juttuseurasta. Siinä oli hyvä haistella luontoa



…ja jopa rentoutua!


Toi mun sisko (joo, joo, ei olla samannäköisiä, mutta me ollaan kuulemma molemmat adoptoituja!) Elli on aika näppärä hiirikissa. Ei mennyt aikaakaan, kun yhtenä yönä saunakamarissa herättiin kovaan meteliin ja hetken päästä Elli kanteli ylpeänä hiirtä ympäri huonetta – myönnän, mua vähän pelotti ja tyydyinkin istumaan kauhuissani mamin sylissä sängyllä. Joskus Elli salaa karkas hiirimetsälle mökin viereen ja nappas se toistamiseenkin saaliin, tosin joskus se tyytyi kevyempään ateriaan.




Itse sen sijaan kovana kollina kävin hieman rantakallioilla seikkailemassa!






Hetken päästä huomasin, että ”mamiiiiiii – täällähän on vettä ympärillä, ma haluun poiiiiiis!!!”




En sitten malttanut odottaa apua ja vaan loikkasin ihan itse ja kastuihan siinä! Kuivikkeeksi yritin hakea metsästä hieman neulasia ja oksia turkkiini… kovalla rytinällä tietenkin. En ymmärrä mikä tässä oli niin huvittavaa, kaikki vaan nauroi. Hmph!



Onneksi sisällä odotti Ellin suorittamat pesut ja pusut





ja rentouttavat päiväunet.



Näiden nokkaunien asento on kissa kevyesti suorin jaloin solmulla.




Muutenkin tuntui paikoin turvallisemmalta tyytyä keittiön suosikkipaikkaan eli tilanteen seuraamiseen tuuletusikkunan takaa.



Niin joo, meillä oli muuten myös mökkikaveri. Luulin sitä aluksi karhuksi, mutta oikeastaan se olikin ihan hauska tyyppi… Kapa nimittäin.




Ja kun Kapakin kävi lenkeillä aikuisten kanssa, niin päätin itsekin koittaa.





Se oli kans ihan hauskaa touhua, otin katsokaas vähän vainuakin välillä!




Ollaan jatkettu kotonakin metsälenkkien tekoa kodin viereisellä polulla.




No joo, välillä vähän eksyinkin polulta…







Ja meidän talven muonituskin on nyt hoidettu. Meille kun nostettiin vähän kalaakin järvestä…




…saas nähdä saadaanko me niitä haukipullia.




Enivei, kaikin puolin mainio loma ja mökki. Hyväksyn.







Näitä muistellessa ja talvea odotellessa on mukava ottaa pikku hiljaa pidempiä päiväunia… Niin ja se sellainen joulukin on taas tulossa, aika jännää, ollaan jo kirjoiteltu joulukortteja!

Yksi elämää suurempi tapahtuma on tietysti mahtunut vielä tähän syksyyn. No tietysti, minä-minä-minä täytin kokonaisen vuoden! Voitteko kuvitella… Ja kyllä, sain postia Orifame kotipesästä. Sitä oli niin jännää ja mielenkiintoista tutkia monissa ”miehin”, että eihän siitä mitään asiallista kuvamateriaalia saanut… 









Kesästä haaveillen ja joulua odotellen,
Konsta ja muu Vaasan väki.





Suurkiitos ihanasta tekstistä ja loistavista kuvista Marika The Ellin ja Konstan Emäntä <3