16. huhtikuuta 2010

Pikkugägättimien vauhdin- ja nälänhurmaa.


Jassoo. Sitä voi sitten aloittaa nopeusrajoitusten asettamisen. HETI kun joku ihmislajin edustaja astuu pentuhuoneeseen ja päästää äänen, Gullan Gallis ja veljensä Gantona Gaskessa sinkoavat itsensä kesken unienkin liikkelle ja heräävät vasta matkalla tahi törmättyään kohteeseen. Veljet Gulman Gundi ja Gunnian Guggo tulevat vanavedessä. Eivät nekään hitaasti, mutta silti häviävät kiitureille.
Pyyhkiessäni Ököpölyjä palkintokaapista koko Gägätinperhe, emoa myöten, avustivat minua. Järjestivät itsensä istumaan pokaaleiden väleihin. Leikkivät jotain mitä lie pujotteluleikkiäkin.

Vaivuin hetkeksi nostalgisiin tunnelmiin. Käteeni osui ensimmäisen kissani GIC:ksi valmistuneen Mellun (IP&GIC Valiorin Melian, ORI b) kasvattajiltaan saama pokaali.

MinkkiEmo otti tilaisuudesta tikapuun, ja hyppäsi olaltani kaapin päälle kiljahdellen Up where we belong!! Palasin sutjakkaasti arkeen ja tähän hetkeen. Pennut yrittivät seurata emoaan, mutta reisimiskyky on vielä melko rajoittunutta. Gantona Gaskessa kiipesi punapyökkiäni pitkin polveen asti. Ylemmäs ei haukkarit kaveria tuoneet, vaikka kuinka pani korvia luimuun ja huuteli kväk kväk suoritukseen itseään kannustaen.


Nälkäkin on kova! Kiinteän syömisen opettelu sujuu varsin vauhdikkaasti, njam au mam-ruokasuussahuutojen säestämänä. Välillä pikku kitaan menee kasvattajan sormeakin (lasten kuullen EI muka kirota). Silloin tällöin jonkun kieli osuu vahingossa lautasenreunaan ja siitä jatketaan hetki oikein kohdennetuilla lipaisuilla. Välillä taas nuollaan pienestä muovilusikasta tarjoiltua evästä. Nenut näyttää minne sattuu. Ruokaan kävellään ja kaatuillaan. Nostan lautasen turvaan puusohvan kannelle ja pudotan sen sieltä ihan itse. Lattialle kaatuneessa ruoassa on gägättimien kiva kirmata tassuja joka suuntaan ravistellen. Emo paheksuu toimintaa moittivasti määkien.


Tästä muksusetistä ounastelen varttuvan erityisen aktiivisia (yllättävä huomio, eikö totta!) ja tehokkaita kissoja. Eivät todellakaan sovi ainoiksi kissoiksi. Tulevilta kodeilta toivon aktiivisuutta ja jopa harrastuneisuutta. Eipä olisi hassumpi homma vallan koulutella tai agiliteillä näiden kaa.

Emonsa Mink on todella touihuisa, kuten suurin osa sisaruksistaankin. Isä Myski on toiminnanmies sekin, tosin ehkä hieman maltillisemmassa mielessä. Tällä hetkellä iskää työllistävät tosin vain isiajatukset. Siinähän sitä on, yhdelle miehelle!

(Kerrankin Minkistä kuva, jossa silmien vihreäväri näyttää oikealta eikä muunnu oudon oranssiksi!)

Perheemme kokee tämän vauhtiset kissat omimmikseen. Eki on usein kysynyt, josko voitaisiin pitää Minkki meillä Toki voitais joo, mutta Minkki kun on Riikan kissa :D
Riikalle ja Ebballe terveisiä täältä kotihautomosta!

14. huhtikuuta 2010

Pestyinä ja puunattuina nimiäiskuviin.

Meillä ollaan jo melkoisia kotkottimensyöjiä! Pikkupetoset mussuttavat kanamössöä lusikasta sellaisella palolla, että jokainen ruokailija on pyyhittävä puhtaaksi hännänpäätä myöten.

Pidimme tänään Ekin kanssa MMille nimiäiset. (MM-pentuenimi tulee Myskistä ja Minkistä ja insideMyski jokista.) Petoset saivat Gee-nimet.

Come to mama sanoo Mink. Emoaan ihmeen hyvin tottelee Orifame Gantona Gaskessa.

Piipaa Piipaa -- pieni hälyytysajoneuvo, Orifame Gunnian Guggo, lähestyy huimaa vauhtia.

Riittää hälyystyajo päättää emoMink.

Vakailmeisenä vaan ei vakavamielisenä Orifame Gullan Gallis.

Vauhtia töppösiin ja tekemään kuonolla kehäkukkia linssin uv-suojaan.

Velipieni (ISO) Orifame Gulman Gundi pilkkii istuallaan.

Jaha, päikkäreille! emoMink haki nukkuneenrukouksen pesään kainaloonsa.

11. huhtikuuta 2010

MM-pennut ovat kuoriutuneet! Urospentuja varattavissa!

MM-pentue syntyi 21.3 emo Minkin (Orifame Cresentia Chava OSH c 22) pontevasta toimesta iskä Myskin (TGC Baila-Bailan Rauhan Aika SIA a) iloksi!

Ensimmäisenä syntyi lila itämainene tyttö, työnimeltään suoma suojelukissa. Suoma syntyi 01.03 kasvattajansa hienoisesti vetämällä auvustaen. Ensikertalaisemo hoito hyvin koko setin kalvojenpoistosta napanuorankatkaisuun ja muksun kuivaukseen. Yli-innokas kasvattaja keskittyi olennaiseen eli tekstiviestien lähettelyyn antaen täysin väärää tietoa kertoen syntyneen olevan väriltään sininen :)

Toisena syntyi siampoika parisenkymmentä minuuttia siskonsa jälkeen. Emo jatkoi valitsemallaan tiellä hoitaen hommat alusta loppuun. Toisen pennun jälkeen Mink piti synnytystaukoa, puunasi lapsiaan ja söi potrasti.
Kolmas pentu, siampoika syntyi neljän maissa. Vaivattomasti.
Neljäs lapsonen näki päivänvalon aamulla 8.30 ollessani aamupuurolla.

Emon aamuisesta muuttovimmasta selvittiin tarjoamalla rouvalle eri asuntovaihtoehtoja. Pesiä katoilla ja ilman, pyramidimalleja, erikokoisia kuljetusbokseja ja kevythäkkejä. Rouva valitsi ensin katottoman Snoopy-pesän, jonka se pian halusi vaihtaa Clipper kolmoseen :) Ei olis pitäny antaa Minkin selata etuovipistecomia :D

Kasvu on sujunut mallikkaasti ja tähän mennessä (kop kop) ilman vaikeuksia.

Maitoa on riittänyt ja Minkki nauttii baarinpitäjänvirastaan. Tiski on alati avadud.


My precioussssss!

Sininaamio/sinitabbynaamio simapoika, varattavissa


Lilanaamio/lilatabbynaamio siampoika, varattavissa


Lila itämainen lyhytkarvatyttö, VARATTU

Lilanaamio/lilatabbynaamio siampoika, varattavissa

Sisko ja sen veli, ihan vaan kertauksen vuoksi.

orifame.com päivitetään pentuajantasalle pikapuoliin!