6. helmikuuta 2008

UHURU! Toinen pieni lähti vapauteen!




Mä pääsen omaan kotiin, aloitan ihan oman elämän! (Uhuru= Vapaus swahiliksi) Siellä oottaa kuulema Aunemummon tytär Oona ja kaks koiraa. Koira? mikä se on? jotain namia?
Mun omat ihmiset tulee hakemaan mua tänään kuudelta! Mä tykkään teroittaa hellästi kynsiä rakkaiden jalkoihin. Toi kasvattaja valisti mua tänään, että voisin opetella isojentyttöjen tavoille ja jättää ainakin kynnet siitä hommasta pois. Ai miks? En mä tajuu. En silti mä mikään blondi oo, vaikka ensimmäinen hopeaOrifame olenkin. Toi kasvattaja jaksaa muistuttaa että musta oli tulla Orifame Attentaatti. Mä kun synnyin 3.30.. me tehtiin kaikki hommat emon kaa kahdestaan ja kasvattaja nukkui vaan. Käsi roikkui pesässä. Se heräs siihen ku me emon kaa juteltiin. Se oli kuullut emon äänen unen läpi ja sit.. että siihen vastas joku toinen ääni. Tosi pieni. Se olin minä! Osasinpa yllättää! Heti syntymässä mut näki hopeaksi. Loistin ku fosforilamppu pimeässä! Melko valovoimainen mä olenkii! Muut oli ihan yhtä oma-aloitteisia kuin minäkin. Emo hoiti hommat ja kasvattaja oli ihan "kassalla". Sen mielestä ihaninta oli kun emo leipoi tassut suoraan eteenpäin sojottaen. Ja se että emo nosti meitä tisuille syömään. Täähän menee nyt ihan muisteloks. Piti keskittyy siihen että MÄ MEEN MUN OMAAN KOTIIN! Varmaan on kyl aika ihmeellistä kaikille koko mun muutto sinne ja muutenkii. Muutama päivä tai viikko siinä vierähtää, mut kasvattaja sanoo, että kaikki menee hyvin. Laurikin jo kuulema heiluu kirjahyllyssä ja viettää aikaansa emäntänsä kahvikuppiin kurkkien ja olkapäällä kehräten. Yöllä se saalistaa varpaita. POJAT on aina TOLLASII!

Kun Amedei jätti mun boksin rauhaan, mä pakkasin itseni ja ajattelin, että voisin ottaa emon mukaan. Sit kun mun oli aika lähteä, kasvattaja ottikin emon pois. Mä vähän ihmettelin sitä.. kauaan en ennättäny pähkäillä, kun me lähdettin. Emo huiskutti kuulema ikkunassa.
Nyt mä sit olen jo matkalla.. emäntä laittoi viestiä, että pienellä äänellä huutelin ja tunnen nimeni.. vastaan kun puhutellaan. Isoin asia on vielä edessäpäin. Tutustuminen omaan kotiin!

Orifame-kotipesä ajattelee Ansaa.. tämän laulun myötä. Aunemummon nimi Darmasakrapravartana tarkoittaa elämänpyörän pyörittäjää. Ansa on ensimmäinen ja yli 10 vuotta kaivattu tabbytyttö. Elämänpyörä pyörii! Kuinka paljosta saankaan Janea kiittää! IsiMarkulle iso kiitos upeista lapsista. Ja kaikille kodeilla kiitos jo nyt syntyneistä lämpimistä suhteista.

Kun vuonna 1995 pitelin käsissäni pientä Keijoa, Orifame Corleone, OSH b 25, kuuntelin tätä samaa upeaa Elton Johin Disneyn Leijonakuninkaaseen säveltämää musiikkia. Mielestäni siihen saatu elämän ihmeet, ne jota pystymme kokemaan ja ne joita emme ehdi. Valtava suru ja suuri onni. Kasvattaminen pähkinänkuoressa!

Lähetän lämpimät terveiset kaikille Orifameille ja niille ystäville, jotka ovat tehneet ja tekevät tämän välillä mielettömältäkin tuntuvan harrastuksen mahdolliseksi!



From the day we arrive on the planet
And blinking, step into the sun
There's more to see than can ever be seen
More to do than can ever be done
There's far too much to take in here
More to find than can ever be found
But the sun rolling high
Through the sapphire sky
Keeps great and small on the endless round

It's the Circle of Life
And it moves us all
Through despair and hope
Through faith and love
Till we find our place
On the path unwinding
In the Circle
The Circle of Life...

It's the Circle of Life
And it moves us all
Through despair and hope
Through faith and love
Till we find our place
On the path unwinding
In the Circle
The Circle of Life


Ei kommentteja: