4. helmikuuta 2008

Ensimmäinen on lentänyt rohkeasti pesästä!

Puun on päästettävä
irti lehdistään.
Emo poikasensa
saattaa lentämään.

Niityn kukistansa
luovuttava on.
Peittyy jäiden alle
meri kahleeton.

Joka hetki jostain joutuu luopumaan,
jotta uusi voima
pääsee virtaamaan.

-Anna-Mari Kaskinen-




Mulle kerrottiin, että mun oma äiti tulee mua hakeen! Just maltoin odottaa kynsien leikkauksen ajan. Sit mä aloin pakata. Ansasisko ja mutsi luuli, että nekin voi lähtee! Mut ei, tää on mun, Laurin, ihan oma juttu. Mä pakkasin kaikkein tärkeimmän, itteni! Toi kasvattaja oli keränny roinaa jo viikkotolkulla.. asetteli niitä kassiin ja pois. Mä olen L4, järkijätkä ja keskityn katu-uskottavasti vaan olennaiseen. Menin varmuuden vuoks ihan boksin perälle, ettei kukaan ota mua vaan pois. Mä tahdon mun omaan kotiin, tutun emännän kainaloon nuolemaan sen nenää. Perheen toinen "aatelisherra" ei oo just kotona, mut mä ootan sitä kovasti!
Sit äiti tuli ja me lähdettiin ku noi ihmiset oli saanut juttunsa valmiiks. Mä nau'uin vaan 5 kertaa koko matkalla. Kotona mä oon istunu äidin rinnalla ja kaulassa. Vähän jännitti, mut pian mä jo nukuinkin vähän. Sit tutustuttiin mun omaan uuteen upeeseen kiipeilypuuhun. Mä söin ja kehräsin paljon. Maltankohan mä olla yön kiltisti? Mä mietin sitä vielä!

Orifame-kotipesä lähettää laulun Laurille.


1 kommentti:

Täti itse kirjoitti...

Latemies on viikon kuluessa kotiutunut täysin!
On se hieno!

A