10. kesäkuuta 2010

Itämainen insidentti itendentti

Tapahtuipa yönä muutamana maamme kunniakkaassa pääkaupungissa.

Isoveli Ensio, Orifame Edestakaiksin OSH n 25, nuq pikkuveikkaa Folkea, Orifame Faarenahaitti OSH d 24, hoivaten. Rauha on viimein laskeutunut itämaiskotoon.
Klo 5.30 idylli alkaa säröillä. Ensio herättää kiivaasti emäntäänsä. Puskee, itkumismaukuu. Hätä on selvästi käsillä eiku tassuilla. Kehotukset rauhoittumisesta menevät kuuroille hörökorville. Levoton ja hätäinen käytös jatkuu.


Jotain poikkeavaa uumoillen emäntä nousee ylös ja näkee kauhukseen ulko-oven olevan raollaan. Kauhu herää! Var är Folke? Aamutakkia niskaan kiskoen emäntä ryntää käytävään.


Siellä, ykköskerroksessa huutelee punatäpläinen seikkailijakarkuri. "Ovi oli kiinni ja mä tahoin ulos, joten avasin sen" selvittää valjasulkoilun ja oven avauksen makuun päässyt Ihanainaulkonajossaaitepäättääintendentti.
Yltiöulkoilija ohjattiin kerrostalon rappukäytävästä oman kodin puolelle neuvojen saattelemana. "Jos seuraavan kerran ulkoiltais yhdessä," jooko?

Ensio sai paljon kehuja, kun niin viisaasti ja huolehtivaisesti ilmoitti veljen karkumatkasta. Ension ansiosta karkureissu pysyi seikkailuna, eik siit tullut tragediaa. Kaikki ainekset isompaankin hätään olivat käsillä.

Tämä tarina on tosi.

Kuvista ja selonteosta kiitos poikien omistajalle Kaisu Sipposelle.

2 kommenttia:

tiia kirjoitti...

Kyllä nuo lapsoset aiheuttavat toisinaan sydämentykytyksiä :D Loppu hyvin kaikki hyvin :D Meillä Mustis on kans vastaavanmoinen Houdini :D

Riikka kirjoitti...

Mahtava tarina. Ja onnellinen loppu.