23. toukokuuta 2008

Isojako Mansessa eli Lenitan ja Tuiskun Kiljusten lähtö

Näyttelyyn pitkästä aikaa! Oli huippukiva lähteä, vaikka sitä aina ihmettelee, josko tään on osittain tai jopa kokonaan hullun hommaa. Lähdettiin kerholla Pia, Tiina, Mervi ja mä + 9 kisssaa kohti Tamperetta aamu kuuden kantturoissa 17.5. Matka meni mukavasti.

Päätin sitten pestä käsilaukun Orituvalla. Vessakäynnillä laitoin laukun lavuaarin reunalle, josta se pyllähti liikkeentunnistinhanan alle ja sai kunnon suihkun. Koko karu totuus paljastui el.tarkastus jonossa, kun olisin katsonut kelloa. Känny pimeenä. MITÄ! Nokialainen ei kestä uittamista!? Siinä sitten hyperventiloin, kuinka saada kiinni Reetta ja Saara, jotka olivat tulossa hakemaan pentujaan näyttelystä. Muisteltiin aikaa, jolloin sovittiin treffit 2 viikon päähän lähikaupan kellon alle.

Tytöt kantoivat vesi silmistä ja vaahto suusta valuen Orifamekamoja. Mervi pystytti perusleirin narikan tuntumaan. Sieltä sitten raahauduimme kohti häkkikehää.. kuka mitenkin pahasti tavaroiden raskauttamana.

Pystytin Tiinan lainaaman RC kevythäkin. (Jaana demonstroi iltapäivällä, kuinka saada se mahtumaan alkuperäiseen kuljetuskassiin! Kiitos, oppi meni kuin menikin perille!) Se oli loistava sviitti pennuille. Somistelin sitä keinoturkiksilla ja voileeverhoilla. No huh huh.
Purin nokialaisen osiin kuivumaan ja vajaan tunnin päästä se jo toimi. Johan taas tuntui rennolta!
Mukana ollet Kiljuset, Saaran Jules b 24, Jim n 24, Reetan Neko n 22 ja Juhanan Lumiponitiikeri, Pau, f 24, olivat oikein reippaita. Evästivät Almoa ja esiintyivät päivän mittaan monille, monille ihailijoille. Söpöstelivät häkissään aivan estoitta. Milloin nukkuen, milloin vessaa asiallisesti käyttäen tai Heidin ostamia sorminukkeleluja tappaen.



Kiljusparveilua ilman verkkoa ja verkolla.



Reetta tuli sykyttämään Nekoaan. Paperihommat tehtiin aamulla ja tässä on jo kotimatka alkamassa!
Uutta leikkikaveria odottamassa ovat Yuki siam ja Möykky fretti.



Jim oli Edströmimmin Miksulla, Pau ja Jules taas Martin Kabinallaa arvostelussa. Kiva assari pyyti omistajatkin kuulemaan arvostelua! Siinä sitä sitten taas oltiin kahden tuomarin loukussa ja elettiin ajatuksessa, että tokihan pitäis olla kahdella päydällä yhtä aikaa. Mutta hyvin meni arvostelut ja tp-valinnat lomittain. Jules oli Kabinalla Tuomarin Paras Pentu. Sai kauniin palkinnon. Josko on vallan Swarovskin kristalli?!
Isikissa Tuisku onnitteli lastaan Kuopiosta tassuin. Oli kysellyt parvensa kuulumisia pitkin päivää, vastuuntuntoinen huoltaja kun on.

Juhlistimme tp-valintaa shoppailemalla tarvikkeita. Reetta ja Neko (joka ei osallistuntu arvoteluun tällä kertaa) lähtivät kotimatkallae. Jäimme Saaran ja loppuparven kanssa toimistohommiin.

Paneelissa saatiin oma, tuttu assari pitämään Julesista huolta! Kiitos asiantuntevasta lapsenhoidosta!
Jules kilpaili söpösti, mutta KP titteli meni kauniille, pipokkaalle OSHlapselle. Onnittelumme!

Näyttelypäivä olikin sitten pulkassa ja Saara pääsi viimein lähtemään poikineen kotiin. Siellä odottivat Armi flätti ja Wimma pinseri.
Pomo!

Just herätiin!

Ah auvoa.

:)

Armin kainalossa!

Tietääköhän nää ees olevansa eri lajia?

Vuorokautta myöhemmin sain Jimin ja Julesin ekat kuvat. Nukkuivat samassa pesässä Wimman kanssa!!!
Tässä kuvatodisteita, kuinka ihanaa kissaoilla voi olla, kun saa omia koiria.

Veli Neko oli pian uuden Yuki-isoveikan pestävänä. Möykky aiheutti ihmetystä, mutta sen salaojaputkihommat eivät kuitenkaan Nekoa kiinnostanneet. Josko pian uskaltais tutustua sen häkkiin!

Rovaniemen tytöt Raisa ja Ronja kikkailevat ja keksivät touhuja. Kiltti Vappukoira hieman jännittää vielä, varsinkin ujompaa Ronjaa. Mutta taitava koissu liennytti viemällä tytöille lelun. Raisa oli todennut, että haiset pahalle ja peittänyt lelua kuin kakkaa! Käytä suuhuuhdetta, sanoi kissa kun koira lelua toi!

Lumiponitiikeri Pau siirtyi uudessa kodossaan heti pellettivessan käyttäjäksi. Fransu ja Late mökkiityivät aluksi keskinäisen kehuskelun saunakerhoon. Syyttivät tytönroikaletta heidän tavaroidensa, mm. kiipeilypuun luvattomasta käyttöönotosta. Fransu lientyi ensin Paun edessä ja alkoi herrasmiesmäisen koovanpesun. Late pysyi viileänä. Mutta mikäs kastraattipoika tyttölasta voi kauaa vastustaa. Tyttö ku ei kysele, vaan ottaa omansa.

Kaikki blogin kuvat: Saara Renvik

2 kommenttia:

Saara kirjoitti...

Suuri kiitos Senja näyttelyavusta ja kivasta seurasta! Ja tietenkin näistä valtavan suloisista sylieläimistä :) Voiko tän ihanampia enää ollakaan?! =)
Kakaroilla muuten ikäeroa vaivaiset 11pv, Wimma on meidän perheen kuopus ;)

Paljon terkkuja koko sisarusparvelle! :)

Elina kirjoitti...

Voi miten ihana selostus jälleen kerran! Isäkissa jos osaisi kommentoida tulisi piiitkä komentti XD sellanen hulabaloo-huutelu taas päällä!! (kun ei olla päästy ulos tänään kertaakaa nii)