Dance with an Oriental Bengal näyttelyssä

Finticat järjesti Malmilla 27-28.10 näyttelyn. TICAtavan mukaan näyttelyillä on nimet / teemat. Dance with an Oriental Bengal-näyttelyssä on epävirallinen kongressi itämaisille lyhytkarvoille.  Hännisen Merjan kanssa lähdimme innosta puhkuen Patrikaisen Katjan kyyditseminä kohti suurta koitosta.

Minulla oli mukana Moko, Kaotik Kiwi Klassik OS b 22. Meidän Uuden Seelannin ihmeemme. Ekaa kertaa kilpailemassa aikuisissa.

Tarkkana pitää olla. Kieli keskellä suuta. Mokollakin. Arvostelemassa Steven Savant, itisasiantuntija USA:sta.

Moko taitaa arvotella vuorostaan Sanvantia :)

Savant piti kongressin. Moko sijoittui siinä viidenneksi.

 Kongressiruusuke.

Moko oli lauantaina Kaikkien Rotujen kehässä  6. ja Lyhytharvakehässä 4.

Lauantaina purettiin laukut

ja asetuttiin mukavasti jakamaan päivän kokemuksia.

Sunnuntaina Moko oli Savantin AB kehässä 3. ja Åsa Broingin SH kehässä 4.

Tässä imutetaan Virkon S:ää Irene van Belzenillä.

Viikonlopun saldo.

Badgit.

Muikku, Orifame Jestampoo, OS f 24 tuli emäntänsä Rusasen Helin kanssa, kun ihan lähellä kun asuvat.

Tämä oli vasta toinen näyttely Muikulla.

Vähän jännitti, mutta kiltisti ja hienosti meni. Saldona kaksi kehäsijoitusta!

Mokon ja Muikun kuvasi Pauli Araneva.

RW, SGCA Orifame AurinkoKuningas OS b 22. Omaa kuninkaallista luokkaansa.

 Savant ja Broing mykistyivät. Eivät olleet aiemmin Kuningasta tavanneet. Superlatiiveja satoi. Upea. Ihmeellinen. Kaunenin ikinä. Mikä turkki. Mitkä linjat. Never ending tail.

 Irenelläkin riitti ihasteltavaa.

Ja Amedeilla oli välillä asiaa.

Amedein kuvasi Katja Patrikainen.

Amedei voitti kaiken mikä irti lähti ilman ruuvimeisseliä.

 Words aren't enough.

 Pitäisi hommata pakettiauto ja pari serbaa, että Amedein palkinnot saisi kotiin.

 Mikäs tässä roikkuessa. Tuomarit sanovat, että Amedei voisi olla TICAssa myös marble.

Eikä nuolaisu ollut turha. Amedei vei kotiin myös BEST OF BESTin.

Amedein kuvasi Pauli Araneva.

Voittoputki Amedein ja Akvan omistajan, Heidi Strömbergin sanoin: FINTICAt näyttelyn saalis. Best of Best alter, Itämaisten lyhytkarvojen kongressivoitto, eri kehien voittoja ja muita finaalipaikkoja. Samalla jaettiin Suomen Itämaisten Kissojen klubin TICA palkinnot viime kaudelta, sisko Akva , SGCA Orifame AinaAkvarelli OS c 24, Alter ykkönen ja Amedei kakkonen (vähemmillä kilpailulla) !!!:)))

Myö kuvataan

Pentujen valokuvaamisen sietämätön keveys. Miksi kummassa nupit nakottaa aina kamerasta poispäin? Tai sitten heiluvat kuin 60-luvun irtopäinen automaskotti kojelaudalla?

 Tässä on ruskeatabbynaamio siamilainen tyttö, SIA n 21, Mannekiini. Tikkakoskelta.

Mannekiini juoksee, loikkii, tepastaa sen minkä 4 viikkoisilla tassuillaan pääsee. HELPPO kuvata juu.

 Vaaleampi tabbynaamio siamilainen sisar on Marsipaani. Syöksyy, ryntää ja lopulta alkaa huutaa 'MAMAA'! Äitee tulee pillit päällä paikalle lastaan ahdingossa auttamaan. Kyllä yksilökuvaus on helppoa. Varsinkin ryhmässä.

 Tämä se on viksu vekotin. Klassinen hopeatabby itämainen lyhytkarva, OSH ns 22, neito nimeltä Mullinmallin. 

Kameraa päin, HOI! Kuvaaja pakenee peloissaan takakaakkoon.

 Sit on tää kaveri, joka ei kuvausessiota pysy hereillä. Klassinen hopeatabby itämainen lyhytkarva sekin, OSH ns 22 poika Mukiinmenevä. Se mätti kupusensa niin täyteen evästä ja miehekkäästi maitoa päälle, jotta Nukku Matti pääsi unihiekkoineen yllättämään. Ota tästä nyt sitten virkeä kuva. Tasan ei käy kuvaajan tuuri.

Tässä emon avun akuutissa tarpeessa on hopeatäplikäs itämainen lyhytkarva poika, OSH ns 24, Myrsky ja Mylväys. Siltä poseeraus kävi kuin vanhalta konkarilta. Kovin ovat nuoria nämä nykymallit.

Nimensä Myrsky ja Mylväys sai jalosta äänenpitotaidostaan. Ihan pikkiriikkisenä se kiljui tisun menetettyään niin kovaa, että oppipahan emo olemaan aloillaan ja imettämään nälkäistä poikaansa. 

Eka axilurmadotus on takana. Evästä menee jo pennuillekin melkoisesti. Emo syö pari kanalaa päivässä. Pentujen juoksuharjoitusten vauhti kasvaa päivittäin. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, seuraavat päivät taputetaan viksuille hiekkalaatikonkäyttäjille. Takatukat kuluvat lyhyiksi jatkuvasta pussailusta ja turkit silkkenevät silityksistä. Ai että näiden kanssa aika lentää ihanasti!

Our mum is a SUPER mum

24.8 oli kovin cinemaattinen päivä. Joken (Orifame Jokkantii OSH n 24) ja Spöken (Orifame Huvudvinst OSH ns 22) rakkauden hetelmät alkoivat kuoriutua. Helposti, kuin elokuvissa. 

Esikoispoika, klassinen hopeatabby, sai emon puhkeamaan kehuihin. Vienolla äänellä emoSpöke kertoi minulle miten ihana aarre kainaloon asettui. Spöke pesi ja puunasi, imetti ja ihaili. Monta tuntia meni silkassa oksitosiiniauvossa esikoisen kanssa paistatellessa. 

Jatkoa seurasi helposti, kunhan rouva kerkesi hoitamiselta synnytystä jatkamaan. Ilma oli merkityksellisyyshiukkasista sakeana. Saimme klassisen hopeatabby tytön.

Sitten maailmaan kurkkasi hopeatäplikäs uros. Iso kuin karhunpoikanen. 

Spöke osasi saman tempun kuin emonsa. Tuki etutassulle nisälle pyrkiviä pentuja. 

Katselin auvoisaa, osaavaa ENSIKERTALAISTA emoa liikutuksen kyynelverhon läpi.

Pennut pyrkivät nisille heti maailmaan tupsahdettuaan. Emo ei kerennyt napanuoria katkoa tahi kaikkia kalvoja poistaa, kun tyypit olivat jo imuttelemaan menossa. Ahnaat Orifamet :) Kaikkein suurin ahnimus oli tummempi siamtyttösistä.

Spökellä on tassuaisti <3 aputaputap.="aputaputap." br="br" nbsp="nbsp" siamtytt="siamtytt" taputettavana="taputettavana" vaaleampi="vaaleampi">

Emouden auvo. Hopeaemo suorastaan fluorisoi pimeässä.

Viisikkomme.

Hopeatäplikäs itämainen lyhytkarva uros, OSH ns 24

Klassinen hopeatabby itämainen lyhytkarva uros, OSH ns 22

Klassinen hopeatabby itämainen lyhytkarva naaras, OSH ns 22

Siamilainen naaras SIA ?

Siamilainen naaras SIA ?

Kiitän näistä ihanista pentusista myös Joken Aliisaa ja Spöken Riiaa & Juliaa!

(Tekstivaikutteet Pasi Ilmari Jääskeläiseltä, jonka mukaansatempaavaa Harjukaupungin salakäytävät-teosta luin, kun olin turhake synnytyksessä.)

Kuusikko

Kuusikko kasvaa ja komistuu Yrttitarhassa! 

Taimiahan ne ovat nämäkin <3 Yrttitarhan M-pennut (s.4.4.2012)

(e. Snowseal Lookatme OSc i. Santuzzan Maestro OS n 25)

Olin seuraamassa ihanaisten poikakuutosten helppoa syntymää. Vallan kummitätiksi tuntee itsensä hän.

Mikäs tässä on täteillessä :) Iso pentue terhakkaita ja terveitä, mutta itämaisiksi /siameiksi rauhallisia pentusia.

Meirami OS p (beige) on pentueen suurin poeka.

Se on melkoinen atleetti ja kuitenkin rauhallinen kaveli.

Meiramin silmät lupaavat SUPERVIHREÄÄ (NAM) väriä!

Metsätähti SI n (ruskeanaamio) on utelias ja meneväinen lahkeissa kiipijä.

Emollakin on kiireitä, kun nuppi ei pysy paikallaan :D

Mesiheinä SI a 21 (sinitabbynaamio) on suloista herraseuraa. Sylissä, iholla, mukana tekemässä. "Eihän mua ilahuta mikkään muu ku siniset silimät ja maukuva suu!"

 TÄDÄÄ! Hetki hiljaa!

Takana Metsätähti, Maitikka ja Meirami. Edessä Muratti ja Maruna.

"Siitä on jo kauan kun minuun meni metsätähti ja yhä se kukkii." 

-Eeva Heilala

 Muratti OS b (suklaa) vas. on hassu poika, jolle maistuu kaurapuuro ja keksitkin. Leikkii ihan kaikella mahdollisella ja mahdottomalla. Pentueen ilopilleri, veliVilkastus.

 Maitikka OS p 24 (beigetäplikäs) Auts, miten ihana. (Kirj. huom.) Poika, jolla on asiaa. Kertoo kuulumisia, päivittää tapahtumia puheen voimalla. Sanaseppo kerrakseen.

Maitikka voisi haaveilla sijoituskodista, jos hyvä sellainen löytyisi. (Kannatetaan, kannatetaan!)

Linssiluteina eturivissä Maruna ja Maitikka. Takarivistä kurkkii utelias Metsätähti. Keskellä jemmassa kaunista silmien muotoaan esittelee emoLillukka.

Painia kahdessa sarjassa. Pojat on niin poikia :D

Pappakissa Hiku on varmaan kannustamassa ja ottamassa aikaa kuvan ulkopuolella.

 Maruna OS c (lila)

Emonsa sävyinen, kaunis lilapoika. Senkin silmät lupaavat TÄYDELLISTÄ VIHREÄÄ väriä!

Hurraa mikä Kuusikko!

 Haluat varmasti nähdä lisää! Mene Yrttiset blogiin. Tai Yrttitarhan kotisivuille!

Voit myös ottaa yhteyttä suoraan kasvattajaan.

Saila Matilainen

Taavetti

p. 050 5321904

e-mail: yrttitarhan [at] gmail.com

Eskarit

Ah, kesänäyttely!  FINTICAT Northern Lights- näyttely 9-10.6.2012 Kokkolassa.

 Lähdettiin reissuun Heidin, Amedein, Mokon ja Kiipun kanssa.

Heidi toimi kuskina ja tahtomattaan koko matkan sponsorina. Minä kun huomasin puolivälissä matkaa, että lompakko ei ole mukana. Näppärä emäntä, enkö vaan!

Moko, Kaotik Kiwi Klassik OSH b 22 ensimmäisessä kehässään.

Melko eskari, kun hampaitakin on yhtä harvassa kuin korvia :D Sain kuin sainkin talteen yhden vaihtuvan kulmahampaan. Harvinaista herkkua <3

 Hassu heppu huitoo. Genevieve tykkää.

Ei ole vakavuus astunut vielä pikkukollin elämään. 

 Kiippu, Orifame Leikillään, OSH f 24 esiintyy konkarin lailla, vaikka eskari on sekin. Muksuilla on ikäeroa yksi päivä.

Genevieve puhuu Kiipulle nättejä ranskaksi <3

Kiippu ymmältää ja venyyy!

Moko oli Best of Best pentu 2. Komeat ruusukkeet lähtivät emäntänsä Kemppaisen Kristiinan mukaan Feanorian-kissalaan. 

Konkari Amedei, SGCA, RW Orifame AurinkoKuningas OSH b 22 kunnioitti näyttelyä läsnäolollaan ja Best of Best 3 sijoituksellaan.

Kuvista SUURKIITOS Marjaana Helttualle!!

Konsta, lähes paikallinen pelimanni, Orifame Itseteossa, SIA a, oli emäntänsä Marikan ja isäntänsä Antin ja sukulaistensa kannustamana näyttelyssä lauantaina. Tässä Konstan kokemukset sen omassa blogissa !!

Konstan kuvan otti Jyväskylän näyttelyssä Johanna Luusua.

Kiitos mukavasta näyttelystä kuuluu Heidi Anttilalle. Harvoimpa yksi nainen koko näyttelyä tekee!

Tässä muksutulokset tuomareittain, kehittäin.

TA = Thomas Anderssen, GB = Genevieve Basquine.

KITTENS (GB TA GB TA GB TA)

Himmeltinden's Madcon                SI   1  1 1S 1S  1  2
Kaotik Kiwi Klassik                  OS   3  3 3S 2S  3  1
Pienpeto Outo Tulikko                TH   5  4 2S 3S  4  3
Rackarkatten's Faustino              AB   4    4S 5S  2  5
Orifame Leikillaan                   OS      5 5S 4S  5  4
Aq-Bars Eddie of Lukkarinen          SB   2  2 1L 1L      
             Allbreed/Longhair Count      6  6  1  1  5  5
                     Shorthair Count            5  5    

Näyttelyn kaikki tulokset!

http://ticamembers.org/showrep/2013/120609d.htm

Miehemme maailman ääristä

9.5.2012 meille lennähti itämaispoika Uudesta- Seelannista. 5kk yhteistyö ja odotus Feanorian, Yrttitarhan ja Orifamen välillä oli saava palkintonsa! 

Olimme Strömbergin Heidin kanssa poikaa kentällä vastassa. Odotuksen täyttymistä ja näkemisen riemua häiritsivät pahoin mitkäs muut kuin byrokraatit. Saimme tutustua juurta jaksaen Finnairin Cargon huonoon palveluun ja tullin sikamaiseen asiaakkaan kyykytykseen. Vaikka paperit ja kisu olivat kunnossa, jouduimme viettämään virastoissa seikkaillen yli 3 tuntia. Armoitetut virkailijat antoivat täysin toisistaan poikkeavia ohjeita ja käskyjä hyppyyttäen meitä sinne tänne. GRRR. Tiedän, että asiat voivat sujua jouhevastikin, JOS armon virkailijat vaan sen sallivat. Tällä kertaa kuitenkin näin. Suuri kiitos ihanalle rajaeläinlääkärillemme! Hän pelasti iltamme. Kuten myös hymyävä trukkipoika, joka kuskasi äänitehosteita antavan pennun tullin tiloista trukilla autolle.

Jotenkin olin ajatellut, että maanantaina kasvattajansa Sandran luota lähtenhyt pentu olisi pelokas, väsynyt tms. mutta kohtasimmekin keskiviikkoiltana sirkeäsilmäisen pojan, joka boksin avaamisen jälkeen kehräsi ja nenäpusutteli sylissä. Askaakin sillä oli, mutta melko maltillisesti rodun kerrontakyvyn alarajoilla. Ensimmäisen yön poika vietti Veeran kylppärissä (KIITOS!) ja torstaina suuntasimme kohti kotia junalla. Kotona Orifamelassa odotti saunaosasto pientä reissaajaa.

Monen moisen nimen mietinnän jälkeen ratkaisimme kutsumanimiprobleemin antamalla pojalle nimeksi Moko Savolaisen Outin vinkistä. Moko tarkoittaa maorien perinteistä pyöreämuotoista ihokuviointia, joka on pikemminkin kaiverrus kuin tatuointi.

Ei tässä jouda koneella istumaan, kun Moko hihkuu seuraa saunassa <3 Seurasta ei ole puutetta, koska koko perhe on vallan ihastunut poikaan ja olemaan sen viihdytettävänä. Menen vuorostani tuntemaan itseni rakastetuksi ja tuiki tarpeelliseksi :)

Sylipojasta Sandraa kiittäen!

Kuvat: Mokon kasvattaja Sandra Melville, NZ

Nyplätäänkö täällä, hä?

No ei tässä ole keretty mitään nyplätä. Eikä ees osata.

Mutta ISROKin näyttelyssä osattiin ja kerettiin käydä. Luusuan Johannan Tiuhti, Orifame Ilkamoiden, valmistui kevään ensimmäiseksi herkkusieneksi. HURRAA mikä ChampionEmäntä!

Kyydistä ja muikeasta matkaseurasta kiitsat Ylitalon Tiinalle ja yllämainitulle Jossulle.

Osasukulainen KermaUnelma, Orifame Cream Come True, sai ensimmäisen avoimen luokan sertinsä. HipHip! Hurraa säästetään vasta valmistumiseen. 

Minä suuntasin näyttelyn jälkeen Asikaisen Elinan, Meikon, Meerin, Tuiskun, Rosien ja Roxyn luo yökylään. Katsastettiin eläinten lisäksi kuulumiset, War Horse ja pontevasti herkkuja.

Kiitos Elina!

 Kerma se lähti suoraan näyttelystä asuntoautolla Suomijamboreelle. On viestiny milloin Sodankylästä, Äkäslompolosta, Ivalosta ja ties mistä. Autopilotti toimii erinomaisesti ja ruoka tarjoillaan tuoreena. Myös saniteettitilojen puhtauteen naisemma maailmalla on tyytyväinen.

Ajaminen käy leukaperiin, kun sitä tässä mittakaavassa tekee. Ylämäet rasittavat erityisesti viiksiä.

Suomessa kun ei kovin korkealle pääse, joten Kerma on suuntaamassa hiljalleen alaspäin.

Kuvat: Tapio Virtanen